Mikä on Ahvenanmaalla parasta?

Vilkutettuamme Verkanilla Ruotsin serkulle ja hänen miehelleen jatkoimme matkaa Baroseen. Tapasimme monikesäisen lomakaverimme sy Helenan miehistöineen Glada Laxenin satamassa. Tarkoitus oli jatkaa heidän kanssa lomaa seilataan Pohjois-Ahvenanmaalle, missä emme ole aiemmin käyneet.

Serkun asuntoauto Verkanin rannassa

Illaksi Glada Laxenin satamasta oli varattu tynnyrisauna ja illallinen aurinkoterassilta neljälle.

Glada Laxenin keittiö ei pettänyt tälläkään kertaa

Saaressa vastasimme Glada Laxenin asiakaskyselyyn, tottakai. Mikä on parasta Ahvenanmaalla? 1. Pannukakku (kipparin vastaus), 2. Melkein Ruotsia, 3. Vähän kuin olisi ulkomailla. Palkintona arvotaan lahjakortti Glada Laxenin ravintolaan. Olen lähes varma voitostamme.

Ensimmäistä kertaa meidän vierailun aikana rannassa oli kalastaja myymässä savusiikaa. Sellainen lähti ilman muuta mukaamme.

Venekaverit SY Hanna ja SY Helena

Seuraavana aamuna matka jatkui Havsviteniin. Matkalla pysähdyimme Hamsundetissa.

Matkalla näimme Myrskyluodon Maijan saaren Väderskärin.

Sekä Veuve Clicquot -saaren. Sinne olisi tehnyt mieli rantautua, mutta ketään ei näyttänyt olevan paikalla. Tiedä sitten, olisiko rannassa ollut itsepalvelubaari?

Havsvittenissä on vähän laituripaikkoja ja osa niistä on netissä varattavissa. Satama oli aika täynnä, mutta mahduimme kuitenkin Helenan kanssa sinne. Nautimme veneessä Helenan kipparin syntymäpäiväillallisen. Tarjosimme heille vihtiläistä savulammasta ja se maistui uusien perunoiden kanssa kaikille.

Suomen hallituksen Kiky-politiikan hengessä mekin joimme vain leikattua konjakkia

Illalla menimme saunomaan ja nautiskelimme ulkoporealtaasta. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Näkymät Havsvittenistä auringonlaskun aikaan.

Seuraavana kohteena Eckerö ja Käringsundin vierasvenesatama. Sataman vieressä on kalastajamuseo ja rannan läheisyydessä pääsee kävellen polkua pitkin matkustajasataman, josta Eckerö Linen lautta sahaa Ruotsin puolelle Grisslehamniin useasti päivässä. Vierasvenesataman asiakkaat pääsevät ilmaiseksi risteilylle. Emme kuitenkaan lähteneet. Vierasvenesatamassa on myös pienen pieni puoti ja ravintola, josta piti varata illaksi pöytä, jos meinasi mahtua syömään.

Sataman venevajat on pidetty hyvässä kunnossa

Loma, loma, loma!


Meilläkin alkoi loma, viimeinkin. Osa palasi jo takaisin töihin, kun me vasta aloitettiin. Se ei meitä haitannut, koska samaan aikaan ilmat näyttivät paranevan.

Lähdimme perjantai-illaksi veneelle jo valmiiksi ja köydet irroitettiin lauantaiaamuna.

Olimme suunnitelleet olevamme sunnuntaina Verkanilla, sillä Ruotsin serkku saapui Turkuun maanantaina ja halusimme tavata heidät, ennenkuin lähdimme pidemmälle merelle.

Ensimmäisen yön vietimme seuran saaressa, jossa vanha merikotka kävi meitä tervehtimässä.

Merikotka liiteli pitkän tovin yläpuolellamme.

 

Seuran saaresta jatkoimme Verkanille, Paraisille, josta lähdimme seuraavana päivänä bussilla Turkuun serkkua tapaamaan. He tulivat iltalaivalla Turkuun ja treffit tehtiin ihanaan Naantaliin. Halusimme viedä veneen niin länteen kuin mahdollista, josta olisi sitten helppo aloittaa varsinainen purjehdusloma.

Naantalissa nautimme Uudessa Killassa illallista ja viivyimme siellä yhden yön. Seuraavana aamuna lähdimme yhdessä serkkuni asuntoautolla takaisin Verkanille. Saimme viettää yhdessä kauniin kesäpäivän ja lounaan ajaksi pysähdyimme Nauvoon.

Ilta Verkanilla oli upea ja satama oli ääriään myöten täynnä. Nautimme illallista yhdessä SY Hannan sitloodassa.

Matkalla näimme lehmiä meressä, he selvästi nauttivat elämästään.

Näimme myös hylkeen, joka tapitti meitä n. 15 metrin päässä kunnes viimein sukelsi.