Remppaa, Ruotsia ja trubaduureja

Kökarista lähdimme ihan uutta reittiä kohti Maarianhaminaa, sillä sieltä saisi merivesipumpun varaosia ja tarvittaessa myös korjaajan. Varaosat luvattiin toimittaa laiturille pientä korvausta vastaan ja samalla tilasimme mm öljynsuodattimia, pumppuun akselin tiivistesarjan sekä uuden siipipyörän.

Matkalla näimme hylkeitä todella läheltä, lintulauttoja ja merikotkan.

Maarianhaminassa ei ollut vielä ruuhkasta tietoakaan ja Itäsatamakin oli puoliksi tyhjä

Seuraavana päivänä saimme varaosat ja soitimme parille huoltomiehelle. Toinen tärppäsi ja hän tuli vaihtamaan pumpun osan iltapäivällä. Korjaaja joutui käymään pumpun kanssa pajalla, sillä siellä oli järeämmät työkalut. Osan vaihtaminen itse olisi ollut mahdotonta.

Työmiehet työn äärellä

Tärkeät pumpun osat

Kun pumppu oli saatu kuntoon, päätimme lähteä vielä samana päivänä Keihäsmatkalle Ruotsiin Eckerö-Linellä. Bussi haki ja toi meidät Länsi-satamaan ja reissu kesti nelisen tuntia. Samalla saimme proviantit ajantasalle, brassilaista härän sisäfilettä, viiniä ja kosmetiikkaa. Itse matka oli ilmainen. 

Seuraavana päivänä pyöräilimme Maarianhaminasta Lemströmin kanavalle ja takaisin, nautimme myöhäisen lounaan Cafestuganilla ja kävimme kirpputorilla ostamassa lisää lomalukemista.

Maarianhaminasta sy Helena jatkoi pohjoiseen ja me kohti Ruotsia.

Aavan meren tuolla puolen on Ruotsi

Ja kohteliaisuuslippu piti vaihtaa

Saavuimme illansuussa Fejanille. Fejan on ihastuttava satama, siellä on tasokas ja tyylikäs ravintola, savustettua kalaa myynnissä 10 min kävelymatkan päässä, kahvila ja WiFi. Saarella on ollut 1700-1800-luvulla kolerasairaala.

Miten niin kesällä ei voi poltaa kynttilöitä?

Vanha soutuvene otettu nerokkaasti uusiokäyttöön, marjapensaat ja perennat sulassa sovussa

Seuraavana aamuna päätimme jatkaa vain pienen matkan Graddööseen. Siellä myös oli erittäin hyvät palvelut; kauppoja, palveluhuoltoasema ja viinibaari. Satamakonttorista saa perjantaisin ja lauantaisin tuoreita savustettuja rapuja, jotka myydään loppuun alta aikayksikön.

Naapuriin tuli saksalainen vene ja ajattelin heittää heille lyhyellä saksallani jotain kivaa läppää. Rouva ei ymmärtänyt ja pyysi samaa englanniksi! 😃

Tosi kiva paikka!

Aamulla lähdimme takaisin Ahvenanmaalle ja pääsimme purjehtimaan napakkaa vauhtia kohti Rödhamina. Loppumatka täytyi auttaa koneella vastatuuleen ja rantautumisesta oli haasteita voimakkaan itätuulen painaessa. Pääsimme hienosti kiinni laituriin ja kaikki rannan veneiden miehistöt olivat meitä auttamassa. Erittäin avuliaita veneilijöitä, niin kuin yleensä aina.

Rödhamnissa oli  vastaleivotut aamiaissämpylät veneenkaiteessa odottamassa, kun heräsimme. Tällaisia palveluita toivoisi enemmän Saaristomerelle.

Auringonlasku Rödhamnissa.

Rödhamnin vierassatama

Rödhamnissa suuntasimme samoille vesille sy Helenan kanssa ja tapasimme Bärössä, Glada Laxenissa. Siellä käymisestä on tainnut tulla jo perinne. Laituri oli pakattu tosi tiukaan, aina on tilaa yhdelle.

Sy Helenan kippari ehti varaamaan saunan ja illallispöydän neljälle ilta-auringosta. Henrikin ahvenet maistuivat hyviltä ja ne nautittiin hyvän valkoviinin kera.

Bäröstä lähdimme Lappooseen, jossa purjehtivat trubaduurit ilostuttivat meitä rantauduttuamme. Matka Bäröstä Lappooseen taittui ihanassa helteessä, tuulta ei ollut juuri nimeksikään.

Purjehtivat trubaduurit

Toisessa laiturissa on Saaristoteatterin laiva ja nyt odotamme jännityksellä, mitä ohjelmassa on!

Tilannetta laiturilla, majakkavierailu ja vettä veneessä

Borstössä on viehättävä pikkusatama, jossa ei ole muita palveluita kuin roskien tyhjennysmahdollisuus, myös septitankin. Laiturimaksukin on se mukainen, 10 e veneeltä.

Jaoimme poijun naapurin kanssa ja seuraavana aamuna naapurin tehdessä lähtöä, ottivat he vahingossa meidän takaköyden irti. Poiju oli pyörähtänyt ympäri yön aikana ja heidän poijuhaka oli kierähtänyt alimmaiseksi. Tuuli alkoi painamaan meitä kylki edellä laituriin, mutta selvisimme tilanteesta ihan hyvin. Annoimme vain takaköyden naapuriveneeseen ja he laittoivat meidät uudelleen kiinni, ottivat oman haan irti ja köysi meille takaisin ja vedimme veneen takaisin paikoilleen.

Alkupaloja Borstössä.

Vesitankki hupeni ja seuraavan sataman olisi oltava sellainen, josta saa vettä. Sääennusteet huomioiden halusimme mennä paikkaan, jossa voi helposti olla vaikka parikin päivää, jossa on tekemistä ja nähtävää. Ja sauna. Siispä Utöseen.

Pääsimme kiinnittymään kylän laituriin, joka on suojaisa paikka. Sääennusteet olivat luvanneet kovaa tuulta ja sadetta.

Utössä testasimme uutta veneen grilliä, kaalimaan karitsat paistuivat ja maistuivat.

Toisella puolella laituria oli viikonlopun yli yhteysaluksella Aspö, jonka ankkuri kuvassa.

Pääsimme illalla Utön Merihotellin saunaan. Hotellilla oli jonkin verran muitakin vieraita, lähinnä yhteysaluksella tulleita illanviettäjiä.

Seuraavana aamuna naisväki lähti saaren opastetulle kävelykierrokselle, joka kesti 1.5 h. Saimme kuulla saaren historiaa ja traagisia tarinoita haaksirikkoutuneista laivoista.

Kiipesimme tietysti Utön majakaan, joka on toinen laatuaan saarella ja täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Saarella vietetään majakan juhlia elokuussa, jolloin majakan ihan ylimpäänkin kerrokseen pääsee käymään.

Linturetkellä Utössä. 

Utössä huomasimme, että veneen pilssi on täynnä vettä. Makeaa onneksi. Pilssi saatiin tyhjennettyä, vika paikallistettua ja korjattua.

Aamulla oli sateista ja kovin tuulista. Odottelimme sään paranemista ja iltapäivällä päätimme jatkaa matkaa Kökarin Karlbyhyn. Matkalla ei satanut ja mukana oli satoja salamatkustajia (pikkukärpäsiä). 

Näkyväisyys oli lähtiessä n. 8 km, mutta sumu sakeni lähestyessämme Kökaria.

Olimme illalla klo 20.20 perillä. Valitettavasti saunat olivat sammuneet jo klo 20, mutta suihkuun toki pääsi mihin aikaan vain. Satamassa on hotelli, jonka yhteydessä ravintola. Satamavalvoja kertoi, että kokki lähtee töistä pois klo 21 ja jos haluamme ruokaa, olisi meidän pidettävä kiirettä. Ehdimme hyvin, mutta veneille pakattuamme toisen veneen kippari huomasi, että heilläkin on vesiongelma. Heidän lämminvesiboilerin letku oli ilmeisesti irronnut. Meillä ilmeni toinen ongelma perään, moottoritilasta oli vettä ja todennäköisesti vesipumpun tiiviste falskaa.

Aamu alkoi rempalla molemmissa veneissä. Meillä on nyt vesipumpun tiiviste vaihdettu ja jännäämme oliko vuoto siinä vai välitiivisteessä. Toisen veneen kohtalo selviää pian, kun lähden tiedustelemaan postauksen tehtyäni.

Asioilla on taipumus järjestyä!

Ei ruuhkaa Saaristomerellä

Pääsimme lähtemään, puolipilvisessä säässä. Ei tuulen virettäkään koko matkalla ja jouduimme puksuttamaan konevoimalla.

Matkaevääksi valmistui porkkanasosekeittoa termariin, mantelikakkua, raparperihilloketta ja tietenkin saaristolaisleipää.

Tarkoitus oli mennä Tammoon, mutta kurvasimmekin sadetta karkuun Aspholmiin.

Seuran saaressa meitä oli naapuriveneilijä ystävällisesti vastassa ja ehdimme vielä nauttimaan Aitokiukaan mehevistä löylyistä. ei tunnu olevan muita, kuin me.

Aspholmissa saimme seurata lampaiden elämää. Kovin näytti rantaheinät maistuvan, mussutus ja maiskutus vain kuului, ei määkimistä ollenkaan.

Joutsenet alta pois!

Keskellä Saaristomeren Kansallispuistoa.

Taivaalla on ruuhkaa, kun Helsingistä nousevat lentokoneet suihkivat ylitsemme. Kolme konetta lähti muutaman minuutin välein kohti Tukholmaa, muutama Köpiksen suuntaan jne.

Niin kaunista ja hiljaista.

Perillä Borstössä ja aurinko paistaa. Nyt odottelemme sy Helenan saapumista viereemme.

Telakkaterveisiä

Tänään huhkimme pitkän päivän telakalla helteessä. 

Telakan maa on jossain kohdin aika kalteva. Työturvallisuus kohdillaan, tikkaiden alle lankku vaan. 

Peräsin paikkailtiin ensin top coatilla ja sen jälkeen myrkkymaalattiin. Laimensimme maalia tinnerillä, vaikka ohje ei niin sano. Konkarin vinkki ja toimii.

Maalari oli tyytyväinen lopputulokseen. Maali jäykisteli melko nopeasti helteessä ja sitä sai laimentaa tämän tästä.

Myrkkymaalari tauolla. 

Telakkakeittiö tarjosi tänään porkkanasosesoppaa, Ullan Pakarin sämpylöitä, murukahvia ja ananaskakkua. 

Kesän ensimmäisellä vihdalla ropsitaan illalla saunan lämmössä.

Joko lasketaan!

Olimmepa olleet laiskoja, kun viimeinen postaus oli elokuun alussa viime kaudella. Tällä purjehduskaudella taas tormistutaan.

Paatti on viittä vaille valmis veteen! Huomenna vahataan kyljet, pohja myrkkymaalataan ja masto hölvätään. Huomenna saadaan varattua laskulle aika alkuviikkoon. Sitten on enää sisäpesu ja varustelu voi alkaa.

Talven aikana veneeseen on hankittu spinnupussi ja nyt pääsemme harjoittelemaan purjehtimista spinaakkerilla. 

Viime kesänä ostettu isopurje oli inasen verran iso ja on nyt ollut pienennenettävänä valmistajalla. Lisäksi olemme teettäneet uuden sprayhoodin paikallisella verhoilijalla. Sitä ei ole vielä sovitettu paikoilleen, sen me teemme, kun paatti on vedessä.

Venemessuilla löytyi viimein veneeseen espressokupit, niitä olin etsinyt pitkään. Enempää astioita ei mahdu, kaikki tarpeellinen on.

Ihmettelin tänään, ettemme ole vielä suunnitelleet lomamatkaa. Sy Helenan miehistön lomasuunnitelmat on kysymättä, ehkäpä kohtaamme taas ja suunnittelemme reittiä yhdessä?