Möja on saari

Möja on saari ja entinen kunta Ruotsissa. Nykyään se kuuluu Värmdön kuntaan ja Tukholman lääniin ja on osa Tukholman saaristoa. Möjaan pääsee hyvin usealla yhteysaluksella ja saaressa on  kolme pientä vierasvene/luonnonsatamaa. Me otimme kiinni Ramsmoran laituriin, jossa oli vain laituri, ei muita  palveluita.

Matkalla Sandhamnista Möjaan satoi ja jopa ukkosti hieman. Kun pääsimme perille sää kirkastui ja iltapäivä ja ilta oli todella kaunis.

 

Laiturilla oli paikallisen kalaravintolan mainos ja lähdimme kävelemään sinne tuoreen kalan toivossa.

Enpä ole ennen nähnyt tällaista varoitusmerkkiä. Ravintolan läheisyydessä oli vapaana valtavan paljon ankkoja.

Tie ravintolalle on kapea ja kaunis katsella.

Ravintola Vikströms Fisk

Ravintola oli täynnä, mutta saimme ostaa mukaan ruokaa. Niinpä palasimme takaisin veneelle lohisalaatti ja paistetut ahvenet styroksilaatikoihin pakattuina. 

Redille saapui valtava huvipursi, jota tietysti ihmettelimme Googlen avustuksella. Alus oli rekisteröity Caymansaarille ja pituutta sillä oli 56 metriä. Aluksessa on 6 hyttiä ja 12 hengen miehistö.

Ilta kului sitloodassa istuskellessa ja mustakurkku-uikkuperheen elämää seuratessa.

Laituri täyttyi iltaan mennessä. Kaukaisimmat purjehtivat olivat Australiasta saakka.

Punainen on hyvin suosittu väri kaikissa rakennuksissa Möjassa.

Murha Sandhamnissa

Furusundista purjehdimme Finnhamniin, jossa varsinainen vierasvenesatama oli täynnä. Sen välittömässä läheisyydessä huomasimme pienen laiturin, jossa oli kolme purjevenettä laiturissa. Otimme sinne kiinni ja luulimme ensin, että paikka on luonnonsatama laiturilla. Se olikin osa Finnhamnin vierasvenesatamaa. Saaressa oli puucee ja roskis, suihkuun olisi päässyt emosatamassa. Laituri täyttyi iltaan mennessä. Lähtipä siitä yksi pariskunta poiskin kuullessaan laiturimaksun. Kiinnitys oli oikeudenmukaisesti hinnoiteltu viedyn tilan mukaan: kylkikiinnitys 500 kr, peräedeltä 200 kr ja keula edellä 150 kr.

Saavuimme Sandhamniin lauantaina iltapäivällä ja jouduimme odottamaan paikkaa n. 20 minuuttia. Saimme paikan aivan hotellin edestä. Myöhemmin hotellin terassilla alkoi soittamaan joku ruotsalainen cover-bändi ja meistä oli hauska tanssia sitloodassa.

Sandhamn on osa Tukholman saaristoa ja sinne pääsee myös vesibussilla ainakin Tukholmasta monta kertaa päivässä. Sandhamn on vähän kuin meidän Nauvo, mutta vaan paljon suuremmassa mittakaavassa. Siellä on samannäköisiä rantaputiikkeja sekä useita kahviloita, baareja ja ravintoloita, sekä yksi ruokakauppa.

Sandhamnia pidetään purjehtijoiden mekkana, mutta ei se minulle ainakaan auennut tällä käynnillä. Mielessäni oli leffojen kiiltokuva-Sandhamn, jota se ei ihan todellisuudessa ollut.

Sandhamn on nimensä mukainen, hiekkarantaa riittää todella pitkälle.

Lauantaisin Sandhamnissa on yökerho ja siellä olikin aikamoiset bileet pitkin yötä. Tietääksemme ketään ei kuitenkaan murhattu Sandhamnissa sinä yönä.

Kävelykierros Furusundissa, tule mukaan!

Kävelyreitti alkaa Furusundin vierasvenesatamasta, jonne saavuimme Norrtäljestä.

Furusund sijaitsee Tukholman saaristossa ja on 126 asukkaan pieni saari aivan laivaväylän vieressä. Laivoja kulkee kapeasta Furusudsleden laivaväylästä tiuhaan tahtiin. Ehkä olet huomannut Furusundin risteilylläsi Tukholmaan?

Furusundin saaresta ja laivaväylästä löytyy mainintoja jo 1200 luvulta.

Vanha viinatehdas

1700-luvulla Furusundissa sijaitsi yksi maan suurimmista viinatehtaista. Kuningas Kustaa III tarvitsi rahaa sodassa Venäjää vastaan ja viina oli hyvä tulonlähde jo silloin.

Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle Furusundissa tuli tulliasema. Furusundin varsinainen kukoistus alkoi 1800-luvun lopulla, kun jalokivikauppias Cristian Hammer osti saaren ja muutti saaren kylpyläkohteeksi.

Alueella on edelleen paljon upeita vanhoja villoja.

Saari on ollut monien taitelijoiden suosiossa, mm Astrid Lindgren ja August Stridberg viettivät kesiään Furudundissa.

Kengäntekijän talo, jossa August Strindberg oli vuokralaisena ensimmäisenä kesänään Furusundissa. Tässä talossa hän kirjoitti Kuningas Erik XIV:sta näytelmän.

Astrid Lindgrenin entinen kesähuvila, joka on nyt yksityisomistuksessa.

Furusundin Värdhus on suosittu illallispaikka. 

Portaat vievät salaiseen puutarhaan?

Entinen lennätintalo

Hotelli Dagmark

Ahvenanmeren ylitys

Aikaisemmista suunnitelmista poiketen olimmekin kaksi yötä Eckerössä. Vuokrasimme auton ja kävimme aurinkoisessa Maarianhaminassa.

Maarianhaminassa on aina hellettä, kun olemme siellä

Eckerön Käringsundin vierasvenesatama

Eckeröstä sy Hanna jatkoi matkaa yksin Ahvenanmeren yli. Saimme purjehtia koko matkan täysin purjein. Keskellä merta tuuli loppui hetkeksi, mutta jatkoi taas puhaltaen meidät Grisslehamniin.

Ahvenanmerellä seilasi useita todella isoja sinilevälauttoja. Ne olivat surullinen näky.

Grisslehamn on vanha kalastajakylä, jossa on alle 300 asukasta. Vierasvenesatama on haastava tulla sisään, syvyydet on tiedettävä ja osa paikoista on vuokrattuja. 

Ja kun Ruotsin puolella ollaan, syödään tietysti savustettuja katkarapuja.

Grisslehamn auringonlaskun aikaan.

Grisslehamnista jatkoimme matkaa Väddön kanavaa pitkin Elmstan vierasvenesatamaan.

Matka alkoi alittamalla nostosilta, joka aukeaa vain kerran tunnissa. Aikataulusta huolimatta suotitellaan soittoa siltavahdille, ennen saapumista. Olimme hyvissä ajoin valmiina, ettemme myöhästyisi ja joutuisi odottamaan tuntia seuraavaan nostoon. Kanavalla on 5 solmun nopeusrajoitus ja jos sitä noudattaa, ehtii hyvin seuraavalle sillalle, joka on kääntösilta.

Olimme tasan puolen tunnin kuluttua kääntösillalla nostosillalta.

Alla trivs på Elmsta, luki kauppakeskuksen pihalla, jonne kävelimme. Matkalla näimme myös tämän kuvan taideteoksen. Vierasvenesatamassa oli todella hyvä palvelu, satamaisäntä oli meitä vastassa ja neuvoi ruokapaikat ja muut palvelut. Suihkutilojen siisteys ansaitsee maininnan. 

Seuraavana Norrtälje, jossa viihdyimme kaksi yötä. Norrtäljen vierasvenesatama jatkuu pitkin rantaa kaupunkiin saakka. Satama on puiston edessä ja kaupunkilaiset viihtyivät hyvin puistossa. Sataman toiselle puolelle rakennetaan hulppeaa asuinaluetta 5000 asukkaalle.

Lounaalla ss Norrtäljessä

Kaunis Kaupunki Norrtälje

Joki, joka virtasi kaupungin läpi, oli koristeltu istutuksin ja taideteoksin. Lisäksi sinne on istutettu mm taimenta. 

Mikä on Ahvenanmaalla parasta?

Vilkutettuamme Verkanilla Ruotsin serkulle ja hänen miehelleen jatkoimme matkaa Baroseen. Tapasimme monikesäisen lomakaverimme sy Helenan miehistöineen Glada Laxenin satamassa. Tarkoitus oli jatkaa heidän kanssa lomaa seilataan Pohjois-Ahvenanmaalle, missä emme ole aiemmin käyneet.

Serkun asuntoauto Verkanin rannassa

Illaksi Glada Laxenin satamasta oli varattu tynnyrisauna ja illallinen aurinkoterassilta neljälle.

Glada Laxenin keittiö ei pettänyt tälläkään kertaa

Saaressa vastasimme Glada Laxenin asiakaskyselyyn, tottakai. Mikä on parasta Ahvenanmaalla? 1. Pannukakku (kipparin vastaus), 2. Melkein Ruotsia, 3. Vähän kuin olisi ulkomailla. Palkintona arvotaan lahjakortti Glada Laxenin ravintolaan. Olen lähes varma voitostamme.

Ensimmäistä kertaa meidän vierailun aikana rannassa oli kalastaja myymässä savusiikaa. Sellainen lähti ilman muuta mukaamme.

Venekaverit SY Hanna ja SY Helena

Seuraavana aamuna matka jatkui Havsviteniin. Matkalla pysähdyimme Hamsundetissa.

Matkalla näimme Myrskyluodon Maijan saaren Väderskärin.

Sekä Veuve Clicquot -saaren. Sinne olisi tehnyt mieli rantautua, mutta ketään ei näyttänyt olevan paikalla. Tiedä sitten, olisiko rannassa ollut itsepalvelubaari?

Havsvittenissä on vähän laituripaikkoja ja osa niistä on netissä varattavissa. Satama oli aika täynnä, mutta mahduimme kuitenkin Helenan kanssa sinne. Nautimme veneessä Helenan kipparin syntymäpäiväillallisen. Tarjosimme heille vihtiläistä savulammasta ja se maistui uusien perunoiden kanssa kaikille.

Suomen hallituksen Kiky-politiikan hengessä mekin joimme vain leikattua konjakkia

Illalla menimme saunomaan ja nautiskelimme ulkoporealtaasta. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Näkymät Havsvittenistä auringonlaskun aikaan.

Seuraavana kohteena Eckerö ja Käringsundin vierasvenesatama. Sataman vieressä on kalastajamuseo ja rannan läheisyydessä pääsee kävellen polkua pitkin matkustajasataman, josta Eckerö Linen lautta sahaa Ruotsin puolelle Grisslehamniin useasti päivässä. Vierasvenesataman asiakkaat pääsevät ilmaiseksi risteilylle. Emme kuitenkaan lähteneet. Vierasvenesatamassa on myös pienen pieni puoti ja ravintola, josta piti varata illaksi pöytä, jos meinasi mahtua syömään.

Sataman venevajat on pidetty hyvässä kunnossa